Maankäyttö- ja rakennuslaki

Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Uuden lain tarkoituksena on muun muassa parantaa suunnittelun ja rakentamisen laatua sekä lisätä avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta asioiden valmistelussa. Rakennuslupien hankkimiseen ja rakentamiseen tulee muutoksia.

Rakennuttajan vastuu ja velvollisuudet

Rakennuttajan vastuu ja velvollisuudet lisääntyvät:

  • rakennuksen suunnitteluun on nimettävä pääsuunnittelija
  • suunnittelijoiden kelpoisuusehdot ovat tiukentuneet
  • rakennuspaikalla sekä naapureille on ennakkoon tiedotettava aiotusta rakentamisesta
  • vastaavien työnjohtajien tehtävät ja vastuu lisääntyvät
  • myös iv-työnjohtaja vaaditaan
  • ennen rakennustöiden aloittamista on järjestettävä aloituskokous
  • rakennustyöstä pidetään tarkastusasiakirjaa
  • rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava

Rakennusluvan hakeminen ja uudet lupatyypit

  • Rakennus- tai toimenpidelupaa haetaan pääasiassa kuten ennenkin, mutta hakijan on syytä varautua antamaan asiaan liittyviä selvityksiä entistä laajemmin.
  • Uudessa laissa on luvanvaraisuuden linjaa hieman tiukennettu ja lupien myöntämisperusteita tarkennettu. Rakennuksen käsite on laajentunut ja eräät tähän saakka vain toimenpideluvan vaatineet hankkeet, kuten rakennuksen käyttötarkoituksen olennainen muutos, ovat siirtyneet rakennuslupaa edellyttäviksi. Lupavalmistelijat neuvovat tapauskohtaisesti.
  • Uusia lupatyyppejä ovat maisematyölupa (ent. RakL 124 a §:n mukainen lupa, esim. puunkaadot) ja purkamislupa (ennen yleensä purkuilmoitus). Purkamislupaa haettaessa on selvitettävä, miten purkamistyö järjestetään, miten rakennusjäte käsitellään ja miten käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä huolehditaan.
  • Toimenpideilmoitus on edelleen riittävä niihin pieniin rakennustöihin, jotka on määritelty Helsingin rakennusjärjestyksessä.

Pääsuunnittelija ja suunnittelijan pätevyys

  • Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, pääsuunnittelija, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Pääsuunnittelija ilmoitetaan erillisellä lomakkeella ja hänen pätevyytensä arvioidaan tehtävän vaativuuden mukaan.
  • Suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksia on tiukennettu. Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelmien laatijoilla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä. Pienehköissä tehtävissä riittää alan teknikon tutkinto.

Tiedottaminen rakennushankkeesta

  • Rakentamiseen ryhtyvän velvollisuus on tiedottaa aiotusta rakennushankkeesta rakennuspaikalla. Tiedottamisen tarkoituksena on saattaa yleisesti tiedoksi rakentamisen tai muun toimenpiteen aiheuttama olennainen muutos ympäristössä.
  • Rakennuspaikalle tulee pystyttää riittävän selkeä kyltti, josta ilmenee mitä ja milloin aiotaan rakentaa. Lisäohjeita annetaan myöhemmin.
  • Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeesta on tiedotettu kaikille lähinaapureille.
  • Hakija voi liittää lupahakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit ovat tietoisia hankkeesta ja myös selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan rakentamiseen.
  • Rakennusvalvontaviranomainen antaa lupahakemuksesta tiedon naapureille, jollei hakija sitä tee. Naapureille varataan aikaa ilmoittaa mielipiteensä 14 päivää kirjeen lähettämisestä laskien. Veloitus tiedottamisesta on taksan mukaan 50 euroa (Helsingissä). Eräissä tapauksissa tiedottaminen hoidetaan sanomalehti-ilmoituksella hakijan kustannuksella.

Kerrosalan laskeminen

  • Kerrosalan laskentaperusteet muuttuvat asteittain uusien asemakaavojen hyväksymisen myötä.
  • Myönnettäessä rakennuslupaa asemakaavoitetuille alueille noudatetaan uusia Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kerrosalan laskentasääntöjä. Tuolloin rakennuksessa ei voi olla pääosin maanpäällistä kellarikerrosta. Jos ulkoseinän paksuus ylittää 250 mm rakennuksen kerrosala saa ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran.

Vastaavien työnjohtajien rooli

  • Vastaavan työnjohtajan asema, tehtävät ja merkitys rakentamisen hyvässä suorituksessa korostuvat.
  • Vastaavan työnjohtajan tehtävät lisääntyvät. Hänen tulee entisten tehtävien lisäksi mm. huolehtia, että rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvonnan viranomaiselle, olla läsnä aloituskokouksessa, huolehtia, että rakennustyön tarkastusasiakirja on ajan tasalla ja että käyttö- ja huoltokirja laaditaan tarpeellisessa laajuudessa.
  • Rakennustyössä tulee olla myös ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaava työnjohtaja.

Aloituskokous

  • Aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia rakennusvalvonnan kyseisen alueen tarkastushenkilön kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä rakennusvalvonnan edustajien lisäksi ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa sovitaan rakennustyön valvonnasta.

Tarkastusasiakirja

  • Rakennusluvassa määrätyt tai aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden tarkastuksen vastuuhenkilöt sekä työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt varmentavat suorittamansa tarkastuksen rakennustyön tarkastusasiakirjaan.
  • Tarkastusasiakirjan pitämisestä tehdään merkintä loppukatselmuspöytäkirjaan ja sen yhteenveto arkistoidaan rakennuksen lupa-asiakirjojen yhteyteen.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava rakennusta varten, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn. Loppukatselmusta haettaessa tulee rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen olla riittävässä laajuudessa valmis ja luovutettavissa rakennuksen omistajalle.